Olen ehdolla kansanedustajaksi kaudelle 2027-2031. Olen kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Naantalissa,
kaupunginhallituksen jäsen, Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä Varhan varavaltuutettu ja ikäihmisten lautakunnan varajäsen. Politiikassa minulle
tärkeintä on vastuullinen päätöksenteko, ihmisten hyvinvointi ja tulevien
sukupolvien mahdollisuudet.
Haluan rakentaa yhteiskuntaa, jossa päätökset perustuvat
tietoon, oikeudenmukaisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Erityisen tärkeinä pidän
ikäihmisten hyvää elämää, laadukkaita palveluja, ympäristön ja talouden
kestävää tasapainoa sekä tieteen ja koulutuksen riippumattomuutta.
Eduskuntavaalien keskeiset teemani ovat:
- Ikäihmisten
hyvinvointi ja arvokas vanhuus
- Sivistyksen arvostuksen palautus päätöksentekoon
Yhteiskunnan vahvuus rakentuu vastuullisista päätöksistä,
hyvinvoivista ihmisistä ja luotettavasta tiedosta. Haluan edistää politiikkaa,
jossa päätöksenteon vaikutuksia arvioidaan pitkäjänteisesti ja jossa jokaisen
sukupolven tarpeet otetaan vakavasti.
Ikäihmisten hyvinvointi ja arvokas vanhuus
Yksi keskeisistä teemoistani on ikäihmisten aseman
vahvistaminen. Kansanedustajana edistäisin ratkaisuja, jotka turvaavat laadukkaat sosiaali-
ja terveyspalvelut, kohtuullisen toimeentulon sekä mahdollisuudet aktiiviseen
ja merkitykselliseen elämään vanhuudessa. Ikäihmisillä
on oikeus hyvään arkeen, toimiviin palveluihin ja osallisuuteen. Vanheneva väestömme tarvitsee omat äänitorvensa, ja minä haluan olla arvokkaan vanhuuden vihreä ääni!
Erityisen tärkeänä pidän myös niiden ikäihmisten näkökulmaa,
joille ympäristönsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastovastuu ovat
keskeisiä arvoja. Kestävän kehityksen tavoitteiden tulee kulkea käsi kädessä
sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kanssa. Vihreä ajattelu ei ole vain tulevien
sukupolvien asia, vaan myös nykyisten ikäihmisten oikeus ja mahdollisuus
vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteemme.
Sivistyksen arvostuksen palautus päätöksentekoon
Toinen minulle tärkeä teema on sivistys, sillä työskentelen koulutksen parissa, Turun yliopistossa itse. Suomea ja suomalaista hyvinvointivaltiota rakennettiin sotien jälkeen nimenomaan panostamalla koulutukseen. Sivistys syntyy laadukkaasta koulutuspolusta, osaavista opettajista ja maksuttomasta korkeakouluopetuksesta. Se on perusta tasa-arvoiselle yhteiskunnalle, jossa jokaisella on mahdollisuus rakentaa omaa tulevaisuuttaan taustastaan riippumatta. Kansanedustajana turvaisin Suomessa syntyneiden tai Suomen kansalaisten maksuttoman korkeakoulutuksen. Koulutettu kansa on yhteiskuntamme voimavara ja tulevaisuutemme rakentamisen perusta.
Nykyisen hallituksen silmitön tarve ajaa alas sivistys, koulutus ja tiede on paitsi vastuutonta, myös hyvin lyhytnäköistä. Erityisesti se kohdistuu korkeakoulutukseen. Opiskelijoiden elämään kohdistuvien leikkausten vaikutukset ovat jo käsissämme. Opiskelijoiden psykofyysiset ja sosiaaliset ongelmat lisääntyvät samalla, kun hallitus on kohdistanut opiskelijoihin merkittäviä toimeentuloa ja hyvinvointia heikentäviä leikkauksia.
Demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan perustana on riippumaton tutkimus, jonka
tuloksia voidaan tuottaa, julkaista ja arvioida ilman poliittista ohjausta tai
ideologisia rajoituksia. Suomessa on viime aikoina käyty keskustelua
tutkimusrahoituksesta ja siitä, millä perusteilla julkista tukea myönnetään eri
hankkeille. Pidän tärkeänä, että rahoituspäätökset perustuvat avoimiin
kriteereihin, asiantuntija-arvioihin ja tutkimuksen laatuun. Tutkimuksen
riippumattomuuden tulee säilyä riippumatta kulloisestakin poliittisesta
ilmapiiristä. Sen tulee perustua tieteelliseen
arviointiin, avoimuuteen ja tutkijoiden riippumattomuuteen, ei poliittiseen
ohjaukseen. Viime aikoina on herättänyt huolta erityisesti se, että tutkimusrahoitukseen on
kohdistunut poliittista vaikuttamista ja yksittäisiä rahoituspäätöksiä on
pyritty ohjaamaan tavanomaisten asiantuntijamenettelyjen ohi. Tieteen
uskottavuus ja yhteiskunnan kyky tehdä viisaita päätöksiä perustuvat siihen, että
tutkimusta voidaan tehdä vapaasti ja riippumattomasti.
Haluan olla rakentamassa yhteiskuntaa, jossa ikäihmisten ääni kuuluu,
ympäristövastuu otetaan vakavasti ja tiede ja koulutus säilyvät vapaana sekä riippumattomana.
Näiden arvojen varaan voidaan rakentaa turvallinen, oikeudenmukainen ja
tulevaisuuteen katsova Suomi.
Kansainvälisesti olemme nähneet myös esimerkkejä siitä,
kuinka poliittiset liikkeet ovat pyrkineet rajoittamaan tutkimuksen sisältöjä,
kaventamaan akateemista vapautta tai asettamaan ideologisia ehtoja
tutkimukselle. Tällainen kehitys ei kuulu avoimeen demokratiaan. Suomen vahvuus
on perinteisesti ollut sivistyksen, koulutuksen ja vapaan tieteen arvostaminen.
Näistä periaatteista meidän on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.